Phuket

Saavuimme siis Phukettiin uskomattoman sähläyksen jälkeen yölaiva + lava-auto+minibussi+lava-auto+minibussi+minibussi+taksi yhdistelmällä. Tämä ''seikkailu'' kesti helvetin kauan ja oli uskomaton farssi, missä hermot olivat äärimmäisen kireällä. Yölaivan jälkeen meidät vietiin lava-autolla Surat Thanin keskustaan jollekkin hämärälle syrjäiselle kujalle. Meille ilmoitettiin, että odottakaa tässä kolme tuntia. Kellohan oli siinä vaiheessa 4.30. Jotenkin aika meni siinä istuskellessa, ja meidät tultiin hakemaan jollain kulkuneuvolla seuraavaan paikkaan, jossa taas odotimme jonkun aikaa. Tätä tapahtui kolme kertaa ja aina meidät vietiin seuraavalle odotuspaikalle missä meille yritettiin myydä ''halpaa kyytiä'' suoraan Patongille. Vihdoin ja viimein kaikki ymmärsivät, että emme halua ostaa mitään erityispalvelua, vaan maksoimme jo hinnan Phukettiin. Lähdimmekin sitten minibussilla matkaan ja selvisimme vihdoin Phukettiin noin kahdelta päivällä.

 Yölaiva

Onneksi laivassa oli runsaasti tyhjiä paikkoja!

Phuketista ei oikein jäänyt mitään ihmeellistä mieleen. Kaksi vuotta sitten, kun oltiin täällä. Päätarkoituksena oli bilettäminen, ja silloin Phuket ja Patong Beach oli ehdottomasti hyvä kohde. Tällä kertaa pettymys oli suuri, koska päätarkoituksena ei ollutkaan se bilettäminen. Toki kävimme yöelämässä, mutta tulimme jo suhteellisen aikaisin takaisin hotellille. Edelleen shokkina oli kalliimpi hintataso verrattuna off-seasoniin.

Saavuimme Patongille ja etsimme majoitusta varmaan kaksi tuntia. Sitten käytännössä luovutimme, ja otimme jonkun suht ''halvan'' hotellin (1200bath). Maksoimme sen neljäksi yöksi. Veimme kamat huoneeseen ja suunnistimme food marketille. Jungceylon on siis Patongin isoin ostoskeskus, jonka alakerrassa on aivan mahtava ja halpa ruokapaikka! Suunnistakaa siis sinne jos joskus Patongille eksytte. Paluu matkalla kävimme ostamassa ison ämpärin jostai kaupasta ja väsäsimme bucketin huoneessa. Siirryimme jossain vaiheessa walking streetille, josta tarkoituksena oli löytää viime reissun ''vakiobaari'' White Elephant. Pettymys oli suuri, kun huomasimme, että se oli korvattu jollain muulla. Menimme siitä Hollywoodiin, jossa olimme muutaman tunnin ja palasimme nukkumaan.

Seuraavana päivänä olikin ohjelmassa Jessen syntymäpäivä! Ja skootterien vuokraus, sekin oli Phuketissa hieman Koh Phangania kalliimpaa. Ajelimme Mikun kanssa saarta ympäri. Jesse oli hieman kipeä, joten hän jäi huoneeseen lepäämään iltaa varten. Ajoimme Patongilta saaren etelä-osan ympäri Phuket Towniin asti, jossa kävimme ostoskeskuksessa pyörimässä ja miettimässä Jesselle lahjaa. Lopulta saavuimme auringin laskiessa takaisin Patongille ja lähdimme palauttamaan skoottereita ja syömään. Matkalla Jungceyloniin Jesse meni edeltä, joten ostimme Mikun kanssa lahjan. Menimme alakerran ruoka-osastolle, jossa tapahtui lahjan julkistamis tilaisuus. Mukana antamassa lahjaa oli meidän vakiokokkimme. Illalla suuntasimme taas Hollywoodiin, olimme siellä noin tunnin ja menimme nukkumaan. Seuraava päivä oli pyhitetty night marketille. Heräsimme myöhään ja emme tehneet mitään ihmeellistä. Illalla suuntasimme night markeille. Onnistuimme ajamaan sen ohi, ja sähläsimme muutaman tunnin sitä etsiessä. Vihdoin löysimme sinne, kävimme syömässä ja hieman kiertelemässä. Menimme suoraan nukkumaan kun palasimme huoneelle

Lahjan julkistamis tilaisuus!

 Meidän tie vei ruoka-osastolle aika nopeasti.

Phuketissa ehkä eksoottisinta oli kokea yölaiva+matka Phukettiin, koska siellä oli oikeastaan aika tylsää. Mitään ei oikein voitu tehdä mikä olisi sopinut meidän budjetille. Loppujen lopuksi ostimme lentoliput Bangkokkiin, jossa vietimme matkan viimeiset päivät.

-Kim Miettinen

Koh Phangan

Moikka taas!

Viime tekstistä on jo vierähtänyt tovi, ja olemmekin palanneet Suomeen tässä välissä. Kirjoitan erikseen kolme tekstiä Phanganista, Phuketista ja Bangkokista.

Saavuttuamme Koh Phanganille otimme taksin suoraan samaiseen bungalow mestaan, missä viime reissullakin majoituimme. Saavuttuamme Charung Bungalowille Haad Rinin rannalle, kävimme katsomassa huoneen ja hintakin tyydytti niin otimme sen eikä alettu turhaan kiertelemään ympäri saarta. Taidettiin säästää muutama hikipisarakin tämän ratkaisun avulla. Ensimmäinen päivä otettiin vaan iisiä, eikä tehty oikein mitään erikoista. Esittelin Mikulle ja Jesselle vähän Haad Rinin paikkoja ja nautimme huoneestamme näkyvästä merinäköalasta. Saimme siis huoneen aivan rannalle ja parvekkeemme oli suoraan merelle päin!

 Menossa laivaan ja suuntana Koh Phangan!

 Huone ihan hyvilllä mestoilla 

Muutenkin Koh Phanganilla elettiin aika rauhallisissa merkeissä. Toisena päivänä otettiin skootteerit alle, ja lähdimme valloittamaan viidakon keskellä olevaa Bottle Beachiä. Sinne menikin aika karu hiekkatie melkeen suoraan alaspäin. Skootterilla jos ajoi kaksi päällä, niin jarrut eivät kestäneet mitenkään, joten yhden piti kävellä. Muutoksia oli tullut sen verran, että kahden vuoden takainen saaren läpi kulkeva surkea hiekkatie on muuttunut moderniksi asfalttitieksi. Se on varmasti hyvä ulkomaalaisia kohtaan, mutta jonkunlainen fiilis siitä on kadonnut. Erityisesti ikävä tuli ''Last stop before jungle'' kylttiä! Bottle Beach ei missään nimessä ollut akiken hehkutuksen arvoinen autioranta. Vaan sielläkin oli, ikävä kyllä monta hotellia ilmestynyt rannalle. Me ei siis siellä kauaa viihdytty, Jesse halusi takaisin Haad Rinille ottamaan aurinkoa, joten heitettiin Jesse sinne ja jatkettiin Mikun kanssa saaren kiertelyä. Pakko sanoa, että Thaimaan saarilla on varmasti parasta mitä voi olla tuo skoottereilla ajelu, vuokraus ja bensa on halpaa ja voi ajaa ihan minne ikinä haluaa. Me kierrettiin melkein koko saari ja päädyttiin huikealle näköalapaikalle! Ainoa asia vaan oli se, että sielläkin oli hienoa maisemaa alettu pilaamaan varmasti hotellin rakentamis puuhilla. Sieltä sitten ajettiin takaisin Haad Rinille ja aurinko olikin jo laskenut. Pelailimme korttia parvekkeella ja menimme nukkumaan.

 Tässä vähän esimerkkiä, miten hienosta maisemasta saadaan ei niin hieno maisema..

Tässä sama maisema ilman rakennustyömaata, huomaatteko mitä tarkoitan?

Phanganilla ollessamme sattui olemaan Half Moon Partyt, joten pakkohan ne oli käydä katsastamassa, nukuttiin pitkään ja koko päivä meni vain loikoillessa rannalla ja illan tullen aloimme valmistautumaan juhliin! Illan nesteytyksenä toimi kaksi jättikokoista buckettia, joilla pääsi ihan hyviin fiiliksiin. Sitten vaan taksi alle ja viidakkoon! Monesta paikasta olen kuullut, että Half Moonit olisi Full Mooneja paremmat. Omasta mielestä voiton vie selkeästi Full Moonit, vaikkakin Half Moonit ei kalpene melkein yhtään niiden rinnalla. Sisäänpääsy oli 1000 bathia, eli noin 30 euroa, sisältäen yhden ilmaisen juoman/bucketin. 30 euroa on aika suolainen hinta Thaimaassa, se tietää käytännössä päiväbudjetin tuplaantumista, ellei jopa triplaantumista. Myöskin kaikki juomat olivat kalliita. Ilta meni kuitenkin loistavasti ja palailtiin huoneeseemme joskus kuuden aikaan aamulla. Kuvia ei ikävä kyllä ole, koska allekirjoittaneelta varastettiin kännykkä, jossa kaikki kuvat olivat.

Loppuaika Phanganilla meni rannalla makoillessa ja rentoutuessa. Kävimme myöskin Wipeoutissa, joka on edelleen loistavaa viihdettä ja hyvää treeniä yläkropalle! Jossain vaiheessa kävimme ostamassa liput yölaivaan suuntana Phuket (700 bathia). Ja tiistaina meitä tultiin noutamaan joskus kahdeksan aikoihin kämpiltä. Koh Phanganilla vierähti siis viisi päivää. Varmasti matkamme parasta aikaa vietimme juurikin tuolla saarella! Hinnat olivat Koh Taon hintatasoa alempana, ja ihmisiä ei ollut liikaa missään, joten aika täydellisessä rauhassa sai olla, vaikka majoituimmekin Phanganin ''bilerannalla''.

-Kim Miettinen