Koh Phangan

Moikka taas!

Viime tekstistä on jo vierähtänyt tovi, ja olemmekin palanneet Suomeen tässä välissä. Kirjoitan erikseen kolme tekstiä Phanganista, Phuketista ja Bangkokista.

Saavuttuamme Koh Phanganille otimme taksin suoraan samaiseen bungalow mestaan, missä viime reissullakin majoituimme. Saavuttuamme Charung Bungalowille Haad Rinin rannalle, kävimme katsomassa huoneen ja hintakin tyydytti niin otimme sen eikä alettu turhaan kiertelemään ympäri saarta. Taidettiin säästää muutama hikipisarakin tämän ratkaisun avulla. Ensimmäinen päivä otettiin vaan iisiä, eikä tehty oikein mitään erikoista. Esittelin Mikulle ja Jesselle vähän Haad Rinin paikkoja ja nautimme huoneestamme näkyvästä merinäköalasta. Saimme siis huoneen aivan rannalle ja parvekkeemme oli suoraan merelle päin!

 Menossa laivaan ja suuntana Koh Phangan!

 Huone ihan hyvilllä mestoilla 

Muutenkin Koh Phanganilla elettiin aika rauhallisissa merkeissä. Toisena päivänä otettiin skootteerit alle, ja lähdimme valloittamaan viidakon keskellä olevaa Bottle Beachiä. Sinne menikin aika karu hiekkatie melkeen suoraan alaspäin. Skootterilla jos ajoi kaksi päällä, niin jarrut eivät kestäneet mitenkään, joten yhden piti kävellä. Muutoksia oli tullut sen verran, että kahden vuoden takainen saaren läpi kulkeva surkea hiekkatie on muuttunut moderniksi asfalttitieksi. Se on varmasti hyvä ulkomaalaisia kohtaan, mutta jonkunlainen fiilis siitä on kadonnut. Erityisesti ikävä tuli ''Last stop before jungle'' kylttiä! Bottle Beach ei missään nimessä ollut akiken hehkutuksen arvoinen autioranta. Vaan sielläkin oli, ikävä kyllä monta hotellia ilmestynyt rannalle. Me ei siis siellä kauaa viihdytty, Jesse halusi takaisin Haad Rinille ottamaan aurinkoa, joten heitettiin Jesse sinne ja jatkettiin Mikun kanssa saaren kiertelyä. Pakko sanoa, että Thaimaan saarilla on varmasti parasta mitä voi olla tuo skoottereilla ajelu, vuokraus ja bensa on halpaa ja voi ajaa ihan minne ikinä haluaa. Me kierrettiin melkein koko saari ja päädyttiin huikealle näköalapaikalle! Ainoa asia vaan oli se, että sielläkin oli hienoa maisemaa alettu pilaamaan varmasti hotellin rakentamis puuhilla. Sieltä sitten ajettiin takaisin Haad Rinille ja aurinko olikin jo laskenut. Pelailimme korttia parvekkeella ja menimme nukkumaan.

 Tässä vähän esimerkkiä, miten hienosta maisemasta saadaan ei niin hieno maisema..

Tässä sama maisema ilman rakennustyömaata, huomaatteko mitä tarkoitan?

Phanganilla ollessamme sattui olemaan Half Moon Partyt, joten pakkohan ne oli käydä katsastamassa, nukuttiin pitkään ja koko päivä meni vain loikoillessa rannalla ja illan tullen aloimme valmistautumaan juhliin! Illan nesteytyksenä toimi kaksi jättikokoista buckettia, joilla pääsi ihan hyviin fiiliksiin. Sitten vaan taksi alle ja viidakkoon! Monesta paikasta olen kuullut, että Half Moonit olisi Full Mooneja paremmat. Omasta mielestä voiton vie selkeästi Full Moonit, vaikkakin Half Moonit ei kalpene melkein yhtään niiden rinnalla. Sisäänpääsy oli 1000 bathia, eli noin 30 euroa, sisältäen yhden ilmaisen juoman/bucketin. 30 euroa on aika suolainen hinta Thaimaassa, se tietää käytännössä päiväbudjetin tuplaantumista, ellei jopa triplaantumista. Myöskin kaikki juomat olivat kalliita. Ilta meni kuitenkin loistavasti ja palailtiin huoneeseemme joskus kuuden aikaan aamulla. Kuvia ei ikävä kyllä ole, koska allekirjoittaneelta varastettiin kännykkä, jossa kaikki kuvat olivat.

Loppuaika Phanganilla meni rannalla makoillessa ja rentoutuessa. Kävimme myöskin Wipeoutissa, joka on edelleen loistavaa viihdettä ja hyvää treeniä yläkropalle! Jossain vaiheessa kävimme ostamassa liput yölaivaan suuntana Phuket (700 bathia). Ja tiistaina meitä tultiin noutamaan joskus kahdeksan aikoihin kämpiltä. Koh Phanganilla vierähti siis viisi päivää. Varmasti matkamme parasta aikaa vietimme juurikin tuolla saarella! Hinnat olivat Koh Taon hintatasoa alempana, ja ihmisiä ei ollut liikaa missään, joten aika täydellisessä rauhassa sai olla, vaikka majoituimmekin Phanganin ''bilerannalla''.

-Kim Miettinen